Koiran hankintaa miettiessä, pohdimme paljon raha-asioita, koska Teemu ei ollut silloin töissä. Tiesimme sen olevan kallista, mutta en ikinä ajatellut sen olevan näin kallista. Kun Mimi oli pentu, ostettiin sille paljon nykyisin jo turhaa tavaraa. Olihan se ensimmäinen meidän koira ja sen täytyi saada kaikki hienoudet. Ostettiin mm. koirien vaatteita(ei onneksi kalliilla), leluja, erilaisia oheistuotteita ja järkyttävissä kilohinnoissa pyöriviä kuivattuja kanan herkkupaloja. Nytkun ajattelee, oltais varmasti säästetty ainakin pari sataa, jos ei oltais aina jotain ostettu, mikä on hieno tai ehkä se tämmösen ja tuommosen tarvitsee. No se oli sitä alkuhuuman tuomaa tyhmyyttä. Samahan se on rakastuessakin, että tekee mitä vain toisen eteen. Mimi pisti meidän kummankin pään aivan sekaisin. Nykyään ollaan mietitty tarkasti mitä oikeasti tarvitaan ja punnittu eri liikkeiden vaihtoehtoja niin laadulta kuin hinnaltakin.
Mimillä on ollut ne kaksi rokotuskertaa, jotka tekivät yhteensä n.120e(en muista tarkkaa summaa, mutta kuta kuinkin). Sen lisäksi Mimillä oli pissatulehdus, ja siitä eläinlääkärireissusta maksettiin lääkkeineen se reilu satanen. Tämän viikkoinen hampaiden poisto maksaa noin 300e pintaan.
Tällä haluan tuoda esiin sitä, että yllättäviä rahanmenoja voi mennä koiraa paljonkin. Niiden perus tarpeiden, ruuan ja hoitovälineiden lisäksi. Nykypäivänä tämän taloustilanteen takia, moni joutuu luopumaan koirasta, koska ei ole vara ylläpitää koiraa. Näihinkin tulisi aina varautua. Onneksi me ollaan tätä mietitty(ja osaksi myös varauduttu) ja ollaankin ajateltu ruveta säästää Mimille. Eihän sitä tiedä mitä lääkäri menoja tulevaisuudessa tulee. Oon ollut aina huono hoitamaan raha-asioita, mutta jospa se tästä rupeisi sujumaan, kun Teemukin on ollut työelämässä nyt jonkun aikaa. Ehkä meillä on joskus vielä varaa lähteä esim.ulkomaanmatkalle.
Mä teen kaikkeni sen eteen, että Mimi saa nyt ja tulevaisuudessa laadukasta hoitoa, niin kotona kuin lääkärissäkin. Vaikka koiranpito on ollut kalliimpaa kuin kuvittelin, en silti kadu, että päätettiin ottaa koira. Mimi on tuonnut meidän elämään rakkautta niin paljon, ettei sitä voi rahalla mitata. Ei se mulle stressiä tai alakuloisuutta aiheuta, että joudun laittamaan monen päivän palkan yhteen eläinlääkärikäyntiin. Vaikka se sillä hetkellä tuntuu kalliilta ja seuraavaan palkkapäivään asti omista menoista joutuisi karsimaan, niin on koira sen kaiken arvoinen. Mulle tärkeetä on koiran hyvinvointi.
Mitä tästä tekstistä voi sitten ottaa oppia?
-Säästä pahan päivän varalla, vaikka mä oonkin huonoin ihminen sen sanomaan.
-Pitäis oppia arvostamaan myös itseä. Mimin hyvinvointi on mulle ykkönen, mut miks mun oma hyvinvointi ei voi olla myös. Oon vieläkin aika epäitsekäs, vaikka vuoden alussa aioin oppia olemaan itsekkäämpi. Mutta parempaan suuntaan se kuitenkin on mennyt!
-Koiran ostoon ei riitä pelkkä varausmaksun ja koiran maksaminen. Varaudu, vaikkei siihen voi täysin kuitenkaan varautua, yllättäviä menoja on aina(nyt tiedän mistä iskä aina puhuu).
Siinäpäs vähän mun mielenpäällä pyöriviä asioita. PS. Älkää antako nirsolle koiralle porkkanaa, viimeinen kuva selittää sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti