Nähnyt, luettu, katsottu, paikalla.
Ei siltikään vastausta kysymykseen.
"Hei, mitä sulle kuuluu? Pitäskö nähä pitkästä aikaa?"
Ja vastausta ei kuulu. Joskus jopa ihmiset sivuuttaa koko viestin, eikä edes katso.
Mua niin ärsyttää tää some. Aina ollaan luurit kädessä, muttei voida vastata. Laitoin joku kuukausi sitten viestiä eräästä koirasta, josta luovuttiin allergian takia. Myyjä ei ole vielä tänä päivänäkään katsonut, saati laittanut viestiä takaisin, vaikka tiedän, että hän on sen saanut. Ei edes että koira on saanut jo uuden kodin, kiitos mielenkiinnosta.
Mitä ihmiset tekee oikein puhelimillaan 24/7, jos kuitenkaan ei olla muiden kanssa vuorovaikutuksessa? Mä oon vielä sen verran vanhanaikanen, että soittelen aika paljon. Toki laitan viestejä enemmän, mutta ne puhelut on jotain niin parhautta. Toiseen saa oikeesti ees jonkun näkösen yhteyden. Mä voin kuulla jos toinen nauraa ja on aidosti iloinen. Toinen juttu se on esimerkiks whatsuppissa, kerron jotain ja takas tulee pelkkiä hymiöitä. Paljopa ne hymiöt lämmittää loppupeleissä.
Puhelimessa jutellessa on pakko olla edes vähän aito. Kyllähän mäki saatan laittaa naama peruslukemilla kasan nauruhymiöitä ja kirjottaa vaikka perään vielä hahhah.
Oon tehny sopimuksen itteni kanssa, että jos joku ei vastaa, en ala laittamaan toista viestiä perään(pois luettuna läheiset ystävät ja perheenjäsenet). Mua ei innosta kysyä uudestaan ja uudestaan.
Samaan kastiin kuuluu nää "ois kyllä kiva tehä jotain pitkästä aikaa, mut nyt en kyllä kerkee, ilmottelen kunhan joudan näkee". En vaan jaksa olla enää se, joka ylläpitää sitä vähästäkin kaverisuhdetta yllä. Miks mun pitäis aina olla se, joka pitää yhteyttä? Ei ei ja ei. Mä en jaksa vinkua ihmisten perään. Mulla on ne tärkeimmät ihmiset ympärillä, joiden kanssa yhteistä aikaa vaikka väkisin järkätään. Mun eikä kyllä kenenkään muunkaan tarvii kuluttaa energiaa sellaisiin ihmisiin, joita ei kiinnosta pitää yhteyttä.
Some maailma on luonnu meille helpon tavan olla tavoiteltavissa ja tavoittamattomissa.
Ja vastausta ei kuulu. Joskus jopa ihmiset sivuuttaa koko viestin, eikä edes katso.
Mua niin ärsyttää tää some. Aina ollaan luurit kädessä, muttei voida vastata. Laitoin joku kuukausi sitten viestiä eräästä koirasta, josta luovuttiin allergian takia. Myyjä ei ole vielä tänä päivänäkään katsonut, saati laittanut viestiä takaisin, vaikka tiedän, että hän on sen saanut. Ei edes että koira on saanut jo uuden kodin, kiitos mielenkiinnosta.
Mitä ihmiset tekee oikein puhelimillaan 24/7, jos kuitenkaan ei olla muiden kanssa vuorovaikutuksessa? Mä oon vielä sen verran vanhanaikanen, että soittelen aika paljon. Toki laitan viestejä enemmän, mutta ne puhelut on jotain niin parhautta. Toiseen saa oikeesti ees jonkun näkösen yhteyden. Mä voin kuulla jos toinen nauraa ja on aidosti iloinen. Toinen juttu se on esimerkiks whatsuppissa, kerron jotain ja takas tulee pelkkiä hymiöitä. Paljopa ne hymiöt lämmittää loppupeleissä.
Puhelimessa jutellessa on pakko olla edes vähän aito. Kyllähän mäki saatan laittaa naama peruslukemilla kasan nauruhymiöitä ja kirjottaa vaikka perään vielä hahhah.
Oon tehny sopimuksen itteni kanssa, että jos joku ei vastaa, en ala laittamaan toista viestiä perään(pois luettuna läheiset ystävät ja perheenjäsenet). Mua ei innosta kysyä uudestaan ja uudestaan.
Samaan kastiin kuuluu nää "ois kyllä kiva tehä jotain pitkästä aikaa, mut nyt en kyllä kerkee, ilmottelen kunhan joudan näkee". En vaan jaksa olla enää se, joka ylläpitää sitä vähästäkin kaverisuhdetta yllä. Miks mun pitäis aina olla se, joka pitää yhteyttä? Ei ei ja ei. Mä en jaksa vinkua ihmisten perään. Mulla on ne tärkeimmät ihmiset ympärillä, joiden kanssa yhteistä aikaa vaikka väkisin järkätään. Mun eikä kyllä kenenkään muunkaan tarvii kuluttaa energiaa sellaisiin ihmisiin, joita ei kiinnosta pitää yhteyttä.
Some maailma on luonnu meille helpon tavan olla tavoiteltavissa ja tavoittamattomissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti