Koirat on koiria, ja mun mielestä niiden täytyy saada kulkea ulkona haistellen paikkoja ja olla kiinnostunut ympäristöstään. Mutta kuitenkin siten, että koira tottelee käskystä ja se opetetaan kulkemaan nätisti hihnassa. Myös pelkkä lenkkeily on opetettava. Paljon olen nähnyt niitä, joissa koira ei tottele ja on agressiivinen vastaantulijoille. Myös niitä, joissa koira vetää niin paljon, ettei ihminen meinaa pysyä pystyssä ja kädet kipeinä yrittää pitää hihnaa. Tää on aina kauheen näköstä, olipa se sitten pieni tai iso koira, ei koiran kuulu vetää vaan se täytyy opettaa hihnaan. Varsinkin jos koiralla on panta, eikä valjaita, osuu panta koiran kurkkuun kiskoessaan/vetäessään. Kova kaulaan kohdistuva nykäisi voi murtaa kurkkutorven ja kiskomisesta voi seurata venähdyksiä/revähdyksiä, hermopinteitä ja lihastulehduksia.
Mimin kanssa hihnassa kulkeminen vaihtelee paljonkin, mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan.
Se riippuu paljon siitä, millä virkeystasolla Mimi on, eli ollaanko käyty edellisenä päivänä esim.koirapuistossa, pitkällä lenkillä tai onko Mimi saanut juosta jossain vapaasti. Yleensä edellispäivänä riehuneena Mimi on lenkillä reipas, mutta kuitenkaan ei vedä suuntaan tai toiseen ja kävelee suurimman osan vierellä nätisti. Jos taas käy niin, ettei olla pystytty/keretty touhuamaan koiran kanssa paljoa edellisenä päivänä, on hyvä laittaa valjaat Mimin päälle, ettei pannasta aiheudu haittoja.
Toinen huomioitava asia on se, onko lenkillä toinen koira mukana. Mimi ottaa aika paljon mallia meidän yläkerran naapurin koirasta, joten sillon kun heidän kanssa lähdetään lenkille, alku on toisen koiran tapaamis huumaa, mutta rauhoittuu pian, kun vauhtiin päästään. Yleensä ne menee lenkillä toistensa perässä, kiltisti kummatkin, mutta kuitenkin huomioivat toisiaan vähän väliä. Huomioiminen ei kyllä hidasta tai vaikuta hihnassa kulkemiseen mitenkään. Joskus lenkin varrella saattaa mukaan tulla tuttuja koiria, ja niidenkin kanssa on ensin haisteltava ja leikittävä, ennen kuin lenkkiä voidaan jatkaa. Mahtuu yhden käden sormiin se määrä, jotka ollaan päästy ohi ilman leikkimistä.
Ollaan pidetty Mimiä irti nyt noin kuukauden ajan lähes joka päivä, ja mä oon samalla kouluttanut tottelemaan eritoten "tänne" "paikka" "vierellä" käskyjä. Hyvin ne jo menee, pois lukien viime viikonloppu, kun oltiin Teemun vanhempien luona ja siellä oli naapurissa kaks koiraa. Innostui vissiin liikaa niistä, eikä sitten totellut. Mutta muuten on kyllä sujunut hienosti. Näitä samoja käskyjä ollaan käytetty myös lenkillä hihnassa.
Kyllä Mimistä pikkuhiljaa tulee ihan kelpo koira lenkkeillessä ja ulkoillessa. Välillä on vielä vetämistä, mutta tottelee hienosti heti kun kieltää ja pysähtyy sen jälkeen itse. Mimi lähtee kiellon jälkeen tulemaan mua kohti ja hihna löystyy ja sen jälkeen kun lähden itse liikkeelle jatkaa Mimi myös matkaa eteenpäin. Että semmosta opettelua täällä. Hienosti menee mun mielestä, vaikka uhmaikä on jo alkanut.
Loppuun vielä meidän uhmiksen tempaus:
Lähdettiin eräänä aamuna tuttuun tapaan ulkoilemaan aamuruuan jälkeen. Mimi teki hienosti kakan ja kolme pissiä. Kun tultiin sisälle 20minuutin ulkoilun jälkeen, menee Mimi suoraan päiväpeiton, viltin ja tyynyn päälle ja tekee pissin siihen........ No muutama ärräpää ja pyykkikone pyörimään.
Mukavaa keskiviikkoa, sateesta huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti