Hermoromahduksen partaalla

Mulla ja Teemulla kiehuu. Mimi hormoni huuruissa koettelee meidän hermoja ja kärsivällisyyttä ihan urakalla. Tän tekstin siis aloitin viikko sitten kirjoittamaan, mutta Mimi vaati taas pihalla käyttöä, joten se jäi kesken.
Rauha talossa. Nyt on siis kaikki ok. Mimillä alkoi toiset juoksut, ja oli aivan sekaisin vajaan viikon. Nyt tilanne on kuitenkin rauhoittunut. Mun ja Teemun hermoromahdus aikana, Mimi vinkui, oli levoton ja vaati pihalle 30minuutin-tunnin välein(pois lukien yöt), joten vajaan viikon kotona oli melko hulabaloo käynnissä. Tällä hetkellä Mimi on jo rauhallisempi. Annetaan neidin olla melko vapaasti, ei siis pyydetä tekemään kaikkea, mitä ennen on pitänyt tehdä. Esim. lenkkeillessä ei nyt harjoitella ohituksia, pysähtelyjä jne. Mimi on nyt tosi hienosti ohitellut ihmisiä, mutta koirat on edelleen se harmaita hiuksia tuottava ohitus. Sekin onnistuu pääsääntöisesti hyvin, mutta välillä Mimi toden teolla haluaisi nuuskimaan ja leikkimään toisen koiran kanssa. Ollaan se nyt sallittu, ja menty Mimin ehdoilla.

Tänään Mimi sai tehosterokotteen ja otetaan ilta iisisti. Mimi antoi eläinlääkärin tehdä hienosti työnsä, vain hampaiden katsominen tuotti hieman vaikeuksia. Mimillä on ollut jo reilun kuukauden päivät yksi etuhammas erivärinen kuin muut. Tänään kuitenkin selvisi, että luultavasti Mimi on sen kolauttanut johonkin, ja hampaan sisälle on tullut verenpurkauma, joka on värjännyt hampaan. Hampaissa ei ollut hammaskiveä, ja eläinlääkäri kehotti jatkamaan samalla linjalla. Pyrin pesemään Mimin hampaat kerran viikkoon, mutta nyt aion ryhdistäytyä siinä. Lisäksi annetaan Mimille säännöllisesti dentastixejä ja oikeita luita. Aamuruuan sekaan laitetaan PlaqueOff:ia, joka estää plakin muodostumista, poistaa hammaskiveä, edistää ienterveyttä ja ehkäisee pahanhajuista hengitystä. Eläinlääkärin käyntikertomuksessa ei ollut muita mainintoja, kuin tuo hammas, muuten oli kaikki ok. Seuraavan kerran rokote tarvitaan vasta kolmen vuoden kuluttua. Juteltiin eläinlääkärin kanssa myös Mimin silmien vuotamisesta, mutta eläinlääkäri ei nähnyt tarpeelliseksi mitään toimenpiteitä, koska silmät ei punoittaneet. Sanoin sille myös raakaruokinta kokeilusta, ja tiettyjen ruoka-aineiden pois jätöstä, ja siitä, kuinka niillä ei ole ollut vaikutusta vuotoon. Joten näillä mennään. Se on edelleenkin vain kosmeettinen vaiva, joka ei estä koiran elämää millään tavalla. 

Eilen trimmailin saksilla Mimin loppuun, koska viimeksi se jäi kesken. Mimillä ei ollut mielenkiintoa enää seistä tönöttää, joten katsoin parhaaksi jatkaa ensi kerralla. Ja tosiaan, eilen siis otin saksilla jalat ja kyljet. Toiselle puolelle kylkeä tuli pieni epätasaisuus, mutta muuten onnistui erittäin hyvin. Mimi malttoi seistä paikoillaan ja saatiin nopsasti valmiiksi turkki. Ennen Mimiä en oo trimmaillu saksilla, enkä koneella ketään koiraa, joten opettelua tämä tosiaan vaatii. Omasta mielestä oon kehittynyt huimasti siitä, kun Mimin ollessa pentu, leikkasin sille monta kertaa vahingossa pikkutytön otsatukalta näyttävän pään. No, harjoitus tekee mestarin. Seuraavaksi hankinta listalla onkin ihan kunnolliset sakset. Tällä hetkellä käytössä ihan halppikset, joten tulee tarpeeseen uusia tylsät ja lyhyt teräiset sakset. Lopussa on ennen ja jälkeen kuvat, tosin puhelimella otetut. Pidettiin ennen trimmausta Mimin päässä ponnaria, ettei karvat tulleet silmien eteen.

Tämmöstä täällä tällä kertaa. Mimi on kyllä ihan maailman rakkain! Mulla on ihan järkyttävä koirakuume, ja voisinkin avautua siitä hieman ensi postauksessa!