Käytiin pari kertaa tällä viikolla koirapuistoilemassa. Mimi nautti antaumuksella! Muita koiria ei juurikaan ollut, ekalla kerralla kaks pienten puolella, ja toisella kerralla Mimi sai juoksennella yksin puistossa. Mimi tuli tosi hyvin juttuun toisten koirien kanssa. Puisto missä käytiin, oli viihtyisä ja pienille ja isoille koirille oli omat puolet. Pienten puolella oli ainakin paljon tutkittavaa, mm. isoja kiviä, puita ja heiniä. Aidatun alueen sisällä oli penkkejä, mutta olivat nyt lumen alla. Porttien edessä oli teline, josta sai kakkapusseja ja lapioita tarpeiden keräämiseen. Ainut puiston miinus oli aidan toisella puolella oleva roskis, joka pursusi yli koirankakkapusseja. Aiotaan kuitenkin käydä jatkossa tässä puistossa, koska se on aika lähellä meitä ja siellä on erikseen pienten puoli. Vaikka Mimi tuleekin toimeen isojen koirien kanssa, en uskalla päästää sitä alta nelikiloisena isojen koirien kanssa vapaasti juoksemaan.
Ois pitänyt laittaa Mimille kengät jalkaan, kun lumi oli niin tarttuvaa, että jäi paakuiksi jalkoihin ja naama karvoihin. Onneks laitoin puvun päälle, kun tuuli. Suojasipa puku samalla myös lumelta. Teemu osti Mimille tuon rukkan talvipuvun meidän lapin reissua varten. Oli sopivasti tarjouksessa Mustissa ja Mirrissä. Ei näyttänyt vauhtia hidastavan puku, niinkuin ei aikaisemmatkaan. Mimi tajuaa jo, että puku päällä ei tule kylmä.
Nappuloita ollaan lioteltuu nyt ainakin viikon ajan, kun ei ole oikeen ruoka maistunut. Huomattiin sitten eilen, että Mimin kaikki etuhampaat liikkuu! Ne on ihan vinksallaan suussa, ihme kun ei ole vielä irronnut. Osassa näkyy juuressa punaista ja näytti, että ne tippuis ihan sillä sekunnilla suusta. Ei mee varmaankaan montaa päivää, kun ensimmäiset irtoo jo. Äitin ja isin iso tyttö jo, hah!
Mukavaa alkavaa viikkoa jokaiselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti